Blogi elämästä. Aikuisen naisen arjesta, joka täyttyy ideoista, ilmiöistä, ihmisistä, kirjoista, viineistä, elämän pienistä iloista. Rakkaus Ranskaan kulkee rinnalla arjen keskellä.

Seuraa blogiani Bloglovinissa!
Mon Voyage Facebookissa
Yhteystiedot
jaana.ahl@gmail.com
Jaana Ahl

Voihan saapas sentään

Viimepäivinä ollut käynnissä varsinainen saapaskeskustelu, mun rakkaiden hai:n ympärillä – romanttisen vaaleanpunaiset hait alkaa olla kyllä kaukana vaaleanpunaisesta. Niillä julkisesti näyttäytyminen vaatii jo aikamoista luonteenlujuutta, ja valmiutta kertoa kysyjälle, että ”joo on nämä joskus olleet kauniin hempeän vaaleanpunaiset” – Syytä moiselle värinvaihdolle, en todellakaan tiedä. Väri nimittäin vaihtui lähestulkoon heti ensimmäisen syksyn aikana. Tosin en ole oleenkaan ainut, vaan pari muutakin kaveria on pohtinut samaista ongelmaa. He ovat jo nakanneet moiset nurkkaan, ja ostaneet jo uudet kumpparit syksyn sateisiin ja talven loskaan. Omani oli toki aikansa kaapinpohjalla, odottaen matkaa roskikseen, mutta koska ne ovat sopivasti jalkaan kiskottavat, niin olen sitten ne jalassa lähtenyt roskia viemään, joten eivät ole perille poskalaatikkoon päätyneet – vaan takaisin kiertoon ja käyttöön. kaikesta noloudestaan huolimatta.

Kurjaa koska ovat muutoin kaikinpuolin ehjät ja hyvät, ainoastaan se väri on totaalisen karmea, ettei niitä valoisaan aikaan pahemmin kehtaisi käyttää. Tai no minä olen kehdannut ja lompsinut niillä jopa yliopiston käytävillä, ihmisten ihmeteltävänä. Tokikin mun asenteesta kertoo myös, se että olen yhdellekin luennoitsijalle saanut selittää toisista ”kulkupeleistäni” että juu ihan oikeasti olen myös tullut kouluun pinkit Reinotossut jaloissa ja mitä ihmeellistä on kumppareissa? -Hassua tavallaan että sekin niin paljon herätti muissa ihmettelyä. Ehkä akateeminenmaailma vain ei tajua mun asennetta.

Takaisin saappaisiin, koska asialle on jo naureskeltu isolla porukalla, vallan riittävästi. Ulkopuolisten omituiset katseetkin alkaa jo tirskututtaa. Toteamus siitä miten saappaani alkavat olla jo todella huonoa mainosta valmistajalle, niin olen harkinnut jopa ostavani uudet ihanan auringon keltaiset (huom vasta harkinnut) Pitäähän nämä häpeääherättävät kauhistukset kuitenkin jalat kuivina. Olinhan nyt päättänyt keskittyä itseeni, ja osataa kerrankin jotain pientä luxusta itselleni, kun aina täytyy kituuttaa taloudellisesti – lasketaanko kumpparit, kuitenkaan siihen pieneen lisäluxukseen naisen elämässä, niin se nyt jää nähtäväksi. Ehkä jokin muu esim parfyymi tai kaunis vaate, kuitenkin menee edelle.

Rakkaat Hait uuden uutukaisina viinitarhalla Bordeuxissa

….paluu arkeen -loskan ja lumen keskelle. (Itseasiassa nuohan näyttää kuvassa paaaaljon             paremmalta kuin luonnossa).

 

2 kommenttia

  • Arppa sanoo:

    Mitä jos pitäisit kumpparisi puhtaana eli peset ne jokaisen likaisen käyttökerran jälkeen? P*skaiset kumpparit on aika karsea näky.

  • jaana sanoo:

    Kiitos kommentista, vaikkakin postauksesta on vierähtänyt aikaa jo aikamoinen tovi. Kyseisissä saappaissa ei ole kyse puhatudesta. Tottahan toki pidän kumpparini puhtaana, kyse taitaapi olla kuitenkin ihan pinnan ja sävyn ”pilaantumisesta” ahkeran käytön, ja peltotyöskentelyn seurauksena. Tänä keväänä ja näin kesän alussa ei ainakaan ole tarvetta moisia kapistuksia edes jalkaansa kiskaista. Sadetta tässä kun on odoteltu jo pidemmän aikaa, mutta ei vain jaksa sataa. Samaa mieltä että likaiset kumpparit on karmea näky, mutta onko sillä loppujenlopuksi niin hurjasti väliä, koska kyse ei ole liasta, vaan pinnan väripinnan pilaantumisesta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *