Blogi elämästä. Aikuisen naisen arjesta, joka täyttyy ideoista, ilmiöistä, ihmisistä, kirjoista, viineistä, elämän pienistä iloista. Rakkaus Ranskaan kulkee rinnalla arjen keskellä.

Seuraa blogiani Bloglovinissa!
Mon Voyage Facebookissa
Yhteystiedot
jaana.ahl@gmail.com
Jaana Ahl

Son komiaa ku on illalla liivin knappi auki

Blogissa ollut hiljaista, mikä nyt lähinnä tarkoittaa sitä, että koneelle ei ole ollut aikaa istahtaa, kun on osallistunut niin monensorttisiin pienempiin ja suurempiin tapahtumiin. Paperityötä, ja hurjasti meilejä vastattavana, jatkoa varmasti seuraa. Kirjafriikkinä muutamakin kirja on kolahtanut siten, että niistä olen saanut vahvistusta omille ratkaisuille ja päätöksille. Tuntuu uskomattoman hyvältä. Tässä postauksessa palailen viikonverran taaksepäin ja Kyröfesteille.

Rehellisen hifistelyn festari-iltaa juhlistettiin lauantaina 18.08.2018 Kyrö Distilleryn pihapiirissä. Taisipa tuo olla kolmas kerta, kun alueella festari-iltaa juhlitaan. Itse saavuin paikalle jo suht aikaisin, ihan vaan ehtiäkseni hiukan tutustumaan alueeseen ja ylipäätään kokonaisuuteen ennenkuin ”duunari nakki” kolahti. Saihan siinä kaveri kyydin näppärästi samalla, niin ei tarvinnut hänenkään bussin varassa olla. Tottakai hiukan jännitti, että mihinköhän sitä itsensä on taas likoon laittanut, mutta ihan huippufiiliksillä ilta meni. Olihan tuo kuitenkin täysin erityyppinen kuin viinimaailma, joka on itselle jo se kaikista tutuin. Oli jokseenkin jopa eksoottisenkin tuntuinen fiilis, kun ympärillä ihmiset puhuivat lähinnä leviäätti pohojammaan murretta, eikä ruotsinsanaakaan kuulunut. Ikäjakauma selkeästi juurikin oman ikäisiäni, jonka näin jälkikäteen katsottuna uskon olleen pääasiallisin kohderyhmäkin. Toki sekaan mahtui paljon eri-ikäistä ja monenmoista tallaajaa – tästä uskoakseni myös koostui koko ”kaikki varmasti mahtuu mukaan fiilis”  Päällimmäisinä tunnelmina taskuun tarttui juurikin se rentous, pohojalaasuus ja tekemisen meininki.

Puolestakyröttäjät (linkin takaa aiheesta enemmän) oli ihana ja hauska idea – toisaalta sepä tuli ilmi itsellenikin vasta kun muutama tuli kysymään että ”Ookko sä nyt sellaanen pualestakyröttäjä, kun sullon tuallaanen lipares kaulas” – Ikävä kyllä piti vastata etten ole, (enkä kehdannut tunnustaa, etten ole moisesta Puolestakyröttäjästä mitään tiennytkään) joten nopsaan ottamaan selvää mistä on kyse. Ideahan oli mitä loistavin. Kyseessä siis puolestajonottajat, jolloin asiakkailla ei mennyt aikaa turhaan jonoissa kököttämiseen, kun joku muu hoiti sen homman heidän puolestaan.

Tämänverran sitä kuitenkin värillisiä kuvia saattaa tällätä. Näistä kun ei mun taidoilla saa mitenkään hohdokkaita mustavalkoisina. (Muutoinkin kun valokuvaus ei todellakaan ole se mun juttu, saati niiden käsitteleminen) Ylipäätään enhän ole muutakuin heidän omia sivuja seuranneena todennut, että kuvat sinne napsahtelee mustavalkoisina. Yhteisötaideteokset eri vuosilta. 

Eikä muutakuin odottamaan ensi vuoden kyröttäjäisiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *