Blogi elämästä. Aikuisen naisen arjesta, joka täyttyy ideoista, ilmiöistä, ihmisistä, kirjoista, viineistä, elämän pienistä iloista. Rakkaus Ranskaan kulkee rinnalla arjen keskellä.

Seuraa blogiani Bloglovinissa!
Mon Voyage Facebookissa
Yhteystiedot
jaana.ahl@gmail.com
Jaana Ahl

Pientä ja suurta tapahtumaa

Paljon ehtii tapahtua, vaikka koneelle ei ehdikään jämähtää. Edelleen saan nauttia päivätyön säännöllisyydestä – ainakin muutaman viikon eteenpäin. Tuntuu vihdoin, että tässä kaikessa on jotain järkeä ja suunnitelmallisuutta. En itseasiassa ole edes aiemmin tajunnut, kuinka uskomattoman tärkeää juurikin itselleni tämä oikea rytmi on.

Juha Tapion konsertissa piipahdin Ylistaron komiassa kirkossa. Ihana konserttihan se oli – väkeä niin paljon, että ei siltä kaikille istumapaikkaa löytynyt. Itse kuuluin taas siihen onnekkaaseen joukkoon, joka istumaan pääsi, sillä jälleen kerran sanat ”Täällä on yksi sinkkupaikka” pelasti. Yksin kun on liikenteessä, niin usein nuo sanat pelastaa tilanteen. Tokikin se tunnelman intiimiys katoaa, kun väkeä on niin paljon, edelleen nuo ihan ensimmäiset keikat ja se silloinen kiertue, tuntuu itselle läheisimmältä, kuin nämä suuret kokonaisuudet. Vanhoistakappaleista edelleen kyyneleen silmäkulmaan toi kirkossa lumoava Kaunis ihminen. Kappale Ihme on sellainen että sen kuuntelisin mieluusti, mutta valitettavasti se ei juurikaan ole enää esille päässyt. Suurin pelonaihe illan aikana ”miten saan autoni irti siltä kuraiselta pellolta”. Nooh onnistui sekin jopa ilman apuvoimia. 

Sulvan Stundarsin joulumarkkinat tuli myös käytyä. Sieltä ei hurjasti sitä jouluntunnelmaa löytynyt, järjestäjistä riippumattomista syistä. Sää kun oli talvisen aurinkoinen, mutta maa kuravellillä, joten parkkipaikka ei ollut käytössä – sinne siis auto jätettiin piiiiitkän matkan päähän. Enkä ihmettele vaikka napero vol 1 ilmoitti ettei osaa enää kävellä, taito vain hävisi yhtäkkiä. Ihanaa lapsen ajatusmaailma.  Satuttiin paikalle ehkäpä noin muutenkin hetkeen, jolloin ihmisiä oli eniten liikkeellä, koska hurjan paljon ei ehtinyt katsastella tuotteita, koska kokoajan kuljettua jonossa, ja muutoin koko jono jäsähti paikoilleen. Kivat tonttulakit naperot sentään sai. uskon että jos olisi ollut edes hieman lunta, ja hieman myöhemmin olisi tultu, niin olisi ollut vähän pimeämpää, niin tunnelma olisi ollut ihan toinen. Onhan se tietysti kaikille aina sama. Kuravelliset kävelyreitit ei silti tuoneet jouluntunnelmaa, mutta kai siihen on totuteltava ettei niitä lumisia jouluja enää automaattisesti tule.

Itsenäinen ihana ja niin rakas Suomi täytti 100 vuotta. Ihailin kaikkea sitä loistoa, ja ihanuutta mitä koko vuoden kestävä ”tapahtuma” on eteen tuonut, ja kunniakkaasti tuo Itsenäisyyspäivä huipensi ohjelman. Omat isovanhempani ovet sota-ajan kokeneet, mutta lapseni ei ikävä kyllä sotainvalidi paappaani ehtinyt tavata. Eikä näin kuullut aitoja sotamuistoja, nuorille sota on vieläkin kauempana kuin meille, joiden isovanhemmat ovat sen läpikäyneet.  Vaikka eipä paappa niistä hurjasti avautunut, mutta olihan se sodan muisto kuitenkin läsnä. Historian tehtäviin sain omana yläasteaikanani uskomattoman paljon arvokasta apua. Kiitos ja kunnia niille joille se kuuluu. Kiitos jokaiselle itsenäisyyden puolesta taistelleelle. Niin rintamalla olleille kuin kotirintamalaisille. 

Nyt joulumusat taustalle ja siivoamaan. En tokikaan mitään suurensuuria joulusiivoja tee, vaan ihan perussiivoiluja kotosalla, kun tuntuu että täällä ei ole ehtinyt kuin käydä kääntymässä – mutta mistähän esim tiskiä kertyy, vaikka täällä ei itse ehdikään aikaa hurjasti viettää. Edelleen jaksan iloita tästä kodista – ei tämä mikään luksuslukaali ole, mutta sen pienen ja ahtaan opiskelijaboxin jälkeen niin täydellinen. Lienee taustalla myös siinä että pitkästä aikaa tahdon jouluun valmistutua ja hääräillä kaikkea pientä.

Pari sanaa kalenteroinnista. Ihanat uudet suomenkieliset tarra-arkit kotiutuivat, kuinka ihania ne onkaan sinne kaiken vaaleanpunaisen hattaran keskelle. vaikka noin yleisesti en kiroilusta pidä, niin sopivassa määrin realiteettia kaiken keskelle pitää jalat tukevammin maassa. Näitä aion tilata lisää, kunhan vuosi on vaihtunut ja kalenterin kanssa ollaan päästy tositoimiin – pakko myöntää että jouluideoita on tullut sinnekin hamstrattua, vaikka kalenteri alkaakin vasta 25.12. Nooh ainahan tulee taas uusia jouluja. Moni on kysellyt muutoinkin ko aiheesta sekä tarroista että koko kalenteroinnista, niin kirjoitan aiheesta ihan oman postauksensa, mutta nämä tarrat on Katjan tarrapuodista. Suurinosa muusta hötöstä ihan Pinterest ja haku free printable planner stickers/divides/inserts jne. (Noita sanoja hieman muokkailleen, esim itselläni on kooltaan personal planneri, niin lisään myös sen sanan hakuun, niin tarrat sopivat paremmin, eikä tarvitse sitten itse kokoa muokata) 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *