Blogi elämästä. Aikuisen naisen arjesta, joka täyttyy ideoista, ilmiöistä, ihmisistä, kirjoista, viineistä, elämän pienistä iloista. Rakkaus Ranskaan kulkee rinnalla arjen keskellä.

Seuraa blogiani Bloglovinissa!
Mon Voyage Facebookissa
Yhteystiedot
jaana.ahl@gmail.com
Jaana Ahl

Ärsytystä ja hyvää mieltä

Täysin tyhjää ajatuksissa, mitä blogin suhteen tulee. Kuvia on ja aiheita, mutta jostain syystä asioiden kirjoittaminen ja jokseenkin toisiinsa liittäminen ei vaan luonnistu. Pakkopullana kun ei todellakaan kannata lähteä napsuttelemaan. Tyhjää jorinaa siitä luultavasti vain irtoaisi.(Tanhupallon askasrtelukirja)

Mikä on viimeaikoina ilostuttanut ja mikä ärsyttänyt? Jotain tiettyä rauhaa ovat tuoneet kirjat (ja kirjaston hiljaisuus). On ollut seurana ns. yhdeltä istumalta luettavia, mutta myös paljon aikaa ja keskittymistä vaativia. Erityisesti Hyvän Mielen Taidot kirja on herätellyt monessakin suhteessa, kulkemaan omaa polkua. Kirjastosta siis nappasin Hyvän Mielen Vuosi-kirjan rinnalla kulkemaan Hyvän Mielen Taidot -opuksen. Niihin on hyvä uppoutua silloin kun tuntuu, että kaikki ärsyttää niinkuin viimeaikoina on ihan liikaa tehnyt.

Olen ollut viime aikoina jokseenkin helposti ärsyyntyvää sorttia. Ärsyttää jopa se kun moisen itse tajuaa, mutta silti tilanne ei muutu. Keski-iän kriisi vai vaihdevuodet? Jokseenkin tunne on sitä, että koen olevani väärässä paikassa. Osittain siitä miten helposti takerrun ”heittoihin” ja muiden mielipiteisiin – esimerkiksi tutun (nainen) kommentti viime perjantaipäivältä. Lätkäisi takapuoleeni ja totesi ”tiedätkö sulla on iso perse, voisit tehdä jotain” – Menin täysin sanattomaksi hämmennyksestä – mutisin jotain ”Nooh itseppä takapuoleni kannan”. Asia ei ollut suuren suuri, mutta siitä jäi lähinnä mietityttämään, että missä menee huumorin hyvän maun rajat? Oliko se edes huumoria? Miksi ihmeessä puolitutun kommentti saa ajatukset sekaisin. Eihän tuo ihminen edes tiedä taustoistani yhtään mitään. Miksi muiden mielipiteet vaikuttavat. Onko kyse kuitenkin enemmänkin siitä, että koska en itse ole tyytyväinen nykyiseen fyysiseen kuntooni tai kokooni, niin siksikö tuollainen saa liikaa ajatustilaa? Miten ihmeessä opin sivuuttamaan moiset kommentit, enkä jää niitä tai niiden syitä pohtimaan?  No en sitten kuitenkaan ajatellut alkaa käymään läpi työhistoriaani (liikunnanohjaajana), enkä sitä sitä maailmaa. Tosin hän kyllä tietää että olen jumppia ohjaillut.  Tiedän kyllä itsekin, että jotain tarvitsisi tehdä. Tiedän myös miten, miksi siis moinen sai taas ärsytyskynnyksen nousemaan. Kyseinen henkilö kovasti haluaisi tehdä tuttavuutta, ja kysyy usein josko lähtisin kaveriksi sinne ja tänne, mutta näiden tällaisten juttujen (monia yhtä omintakeisia kommentteja nousee jatkuvasti esiin)  vuoksi itse tahdon pikemminkin vain etäämmälle. Siinäpä sitten tämän tekstin ärsyyntymisosio.

Tanhupallon askartelukirja on onnekseni osoittautunut aivan ihanaksi hyvänmielenkirjaksi. Pelkästään sitä selailemalla tulee kevyt ja kiva fiilis. Ihania askarteluideoita, ja niin yksikertaisia, että niitä tällainen kaiken askartelun suhteen rähmäkäpälä voi heittäytyä. Ideat kaikessa yksikertaisuudessaan ovat helposti toteutettavissa. Ei kaiken tarvitse olla niin monimutkaista – vaan tällainen tapa piristää ihan tavallista päivää. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *