Blogi elämästä. Aikuisen naisen arjesta, joka täyttyy ideoista, ilmiöistä, ihmisistä, kirjoista, viineistä, elämän pienistä iloista. Rakkaus Ranskaan kulkee rinnalla arjen keskellä.

Seuraa blogiani Bloglovinissa!
Mon Voyage Facebookissa
Yhteystiedot
jaana.ahl@gmail.com
Jaana Ahl

Älä ole kusipää

Tuskin olisi voinut parempaan kohtaan ilmestyä kirja nimeltään Viis veisaamisen elämää mullistava taika. Pakko myöntää kuitenkin, että kirjan nimi itsessään ensin ärsytti. Miksi ihmeessä kaiken pitää aina olla niin elämää mullistavaa taikaa (esim Konmari ym). Taustatekti kuitenkin kannusti nappaamaan kirjan ja lukemaan sen. Se oli täydellinen napakymppi tähän mun tämänhetken ärsytykseen, josta olen tuolla aiemmin jo narissutkin.

Tapa jolla kirja käsittelee aihetta, on todellakin rento ja asiat hyvin perusteltuja. Juurikin sellasita josta itse kirjoissa pidän. Ok – tunnustan heti, että en ihan niin syvälle aiheeseen hypännyt että olisin laatinut ärsytysbudjetin, koska muutoinkaan en ole mikään innokas budjettien/listojen/excel taulukkojen laatija. Laskinpa tuon sitten siihen kategoriaan, että listojen laatiminen ärsyttää -> en siis laadi moisia.

Älä ole kusipää. Tuo kommentti tulee vastaan useammassakin kohtaa ja noin suoraan sanottuna, sen kyllä maalaistalon yksinäinen vanhapoikakin tajuaa. Kirjassa kun jaottelu menee yksikertaisimmillaan kolmen kategorioissa esim :

Lapset, kusipäät ja valaistuneet.

Aika, energia ja raha.

Ystävät, tutut ja tuntemattomat.

Ruumis, mieli ja sielu.

(Yksinkertaista – tuon kolmen jaottelu on helppotajuista.)

Lapset eivät piittaa mistään koska heidän ei tarvitse. Mieti itse : jos joku pesisi kaiket päivät pyykkisi, haittaisiko sinua tippaakaan kaataa syliisi bataattisosetta, tai kimpta jogurtti päähäsi.Tuskin haittaisi. Jos saisit lasin vettä tai uuden lelun – hermostuttaisiko sinua, jos unohtaisit mihin olet edelisen vesilasisi jättänyt, tai jos pehmolelusi tipahtaisi vessanpönttöön? Ei todellakaan. Lapset ne onnelliset pirulaiset.

Kusipäät eivät piittaa mistään, koska heidät on geneettisesti ohjelmoitu tavoittelemaan kaikkea haluamaansa, siitä riippumatta, ketä heidän pitää loukata ja kenen varpaille astua. Heitä ehkä pelätään, mutta heistä ei pidetä. Jos haluat että sinusta pidetään, niin älä ryhdy kusipääksi. 

Valaistuneet – aivan oikein voit valaistua ilman, että sinusta tulee kusipää. Esimerkki – Jos olet sellainen tyyppi, joka lähettää ystävilleen käsinkirjoitettuja kiitoskortteja vietettyään viikonlopun heidän järvenrantahuvilassaan. Nämä samat ystävät tuskin loukkaantuvat verisesti jos kieltäydyt kutsusta lähteä heidän kanssaan heidän suosikkikeskiaikatapahtumaansa. Käy järkeen – Tykkäät järvenrantahuviloista, vihaat keskiaikatapahtumia. Lähetä kiitoskortti, kieltäydy kohteliaasti keskiaikatapahtumasta. Älä ole kusipää. Kaikki voittavat. 

Kirjassa käsitellään siis kokonaisuudessaan ärsytystä, sen vaikutusta kehoon, mielen ja oikeastaan kaikkeen ympärillämme. Miten oppia olemaan ärsyyntymättä turhista varsinkaan asioista, joihin ei itse voi vaikuttaa. Tuohon Marie Kondon Konmari kirjaan viitataan useassa kohtaa, onhan tavallaan kyse samansuuntaisesta (silti ihan erilaisesta) omien valintojen tekemisestä. Kirjan EnAioPyydelläAnteeksi -menetelmä on sekin elävästi ja selkeästi kuvailtu, kerrottu ja toteutettavissa.

En voi kuin suositella kirjaa oikeastaan ihan kaikille. Jokaselta varmasti noita ärsytyksen aiheita löytyy. Kirjan muistutuksena kun on ”Yksikin pois raivattu ärsytyksen aihe on voitto” Selkeästi käydään läpi myös kaikki se hyvä, jolle jää aikaa ja tilaa elämässä, kun turhat asiat on karsittu pois. Mikä tärkeintä on, että jokainen valitsee itse mikä on tärkeää ja mikä ei – kumpi vetää voiton – anopin nimipäiväjuhlat kukkahattuineen, vaiko hetki omaa aikaa sohvalla löhöillen. Kirjan osalta valinnan voi jo tehdä siinä lähteekö testaamaan menetelmää käytännössä, vaiko lukaisee kirjan vain nyökytellen ”näinhän se on”. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *